Talomme tarina

Aikoinaan, 1200-luvulta aina 1600-luvulle, Pohjois-Eurooppaa hallitsi mahtava kauppiaiden ja kaupunkien liitto. Yli neljän vuosisadan ajan tuo Hansaliittona tunnettu allianssi vaikutti merkittävästi alueen kauppaan, liiketoimintaan ja politiikkaan.
Herran vuonna 1285 Räävelin kaupungista, joka nykyisin kutsutaan Tallinnaksi, tuli kyseisen liiton pohjoisin linnake. Rääveli oli omasta alueestaan ja asioistaan päättävä kaupunkivaltio.
Keskiajalla rikkaat kauppiaat hallitsivat kaupunkia. Räävelin muurien sisällä sijaitseva komea rakennus nimeltä Olde Hansa oli sekin aikoinaan vauraan hansakauppiaan asuintalo.

Mitä Olde Hansa tarkoittaa

Sanat ‘Olde’ ja ‘Hansa’ ovat vanhaa saksan kieltä ja merkitsevät yhdessä vanhaa heimoa.

Nimemme kautta haluamme osoittaa kunnioitusta menneiden aikojen perinteitä kohtaan ja toivomme, että palvelusväen ja henkilökunnan muodostaman perheen välityksellä kokemus siirtyy myös asiakkaillemme.

Rakennus 1400-luvulla

Keskiajalla Vana turg (vanha tori) oli keskellä Vanhaakaupunkia sijaitseva kauppapaikka, jossa ulkomaiset kauppiaat saivat toimia Tallinnan kaupunginraadin luvalla. Siellä seisoi myös osittain Pyhän Hengen köyhäintalon omistama kiviseinäinen varastorakennus puoteineen. Rakennuksesta on kirjallinen maininta vasta 1400-luvulla, mutta todennäköisesti se oli rakennettu jo aikaisemmin.

Varasto romahti 26. elokuuta 1654 ja rakennettiin uudelleen vuosina 1655-1656 muurarien Siffer Kockin ja Paul Harran sekä kirvesmies Jacob Wichmannin johdolla. Uutta tavaravarastoa kutsuttiin pakkahuoneeksi .

Pakkahuoneen alakerrassa oli myymälä- ja varastotiloja, yläkerrassa säilytettiin tullattavia tuontitavaroita. Se oli ainoa paikka, jonne ulkomaiset kauppiaat saivat varastoida tavaroitaan. Tallinna oli pidättänyt itselleen varastointioikeuden jo vuonna 1346, ja säilytyksestä tuli maksaa kaupungille tullia.

Pohjapiirros ja muutokset

Rakennus on pohjapiirrokseltaan puolisuunnikkaan muotoinen kolmikerroksinen kalkkikivitalo, jossa on kellari. Ullakolle oli rakennettu useita varastokerroksia. Rakennuksen eteläosan jokaisessa kerroksessa oli yksi suuri huone ja pohjoisosassa kaksi pienempää huonetta. Kerroksia yhdistivät seinämuuriin upotetut kierreportaat.

1800-luvun lopulla siihen asti muuttumattomana säilynyttä varastorakennusta alettiin jakaa ja vuokrata toimisto-, myymälä- ja asuintiloiksi. 1800-luvun loppupuolella ensimmäisen kerroksen eteen sijoitettiin myymäläkojuja. Vuosina 1894–1921 suljettiin vanhoja ja avattiin uusia ovi- ja ikkuna-aukkoja, myyntiluukkuja muutettiin ikkunoiksi ja myös sisätiloissa tehtiin muutoksia.